Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Suomen suurlähetystö, Hanoi : Tietoa Vietnamista : Kahdenväliset suhteet

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Hanoi

Lotte Center Hanoi, 24th floor
54 Lieu Giai street, Ba Dinh district
Hanoi, Vietnam
Puh.+84-24-3826 6788
Sähköposti: sanomat.han@formin.fi
English | Suomi | Svenska | Tiếng Việt | facebook |  | Instagram
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Maatiedosto Vietnam

Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomi lasketaan Vietnamissa niin sanottujen vanhojen ystävien joukkoon, sillä Suomella on ollut maassa edustusto jo vuodesta 1974 alkaen, ja Suomi on antanut Vietnamille kehitysapua jo yli neljänkymmenen vuoden ajan. Erityisen tunnettu Suomi on vesi- ja sanitaatiohankkeistaan. Vietnamin talouden kasvaessa Suomen ja Vietnamin välinen yhteistyö siirtyy asteittain kehitysyhteistyöstä kauppasuhteiden kehittämiseen.

 

Vietnamin uusi suurlähetystö avattiin Helsingissä vuoden 2005 loppupuolella. Suurlähetystön avaaminen Helsinkiin lisää mahdollisuuksia Suomen ja Vietnamin keskinäiselle keskustelulle, kaupan edistämiselle sekä kansalaisyhteiskuntasuhteiden tiivistämiselle.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Kaupallistaloudellisten suhteiden edistäminen on yksi Suomen toiminnan tärkeimmistä painopisteistä Vietnamissa. Vietnamin talouden nopea kehitys ja talouden rakenteelliset uudistukset luovat hyvän pohjan näiden suhteiden kehittämiselle. Myös Vietnamin jäsenyys Maailman kauppajärjestö WTO:ssa sekä hiljattain päätetyt Vietnamin ja EU:n väliset vapaakauppasopimusneuvottelut lisäävät maan kiinnostavuutta kaupankäynti- ja investointikohteena. Ponnisteluja kaupan ja yhteistyön lisäämiseksi kuitenkin tarvitaan.


Vuonna 2016 kahdenvälisen kaupan arvo kasvoi 346 miljoonaan euroon (vuonna 2015: 313 miljoonaa). Suomen vienti Vietnamiin oli 129 miljoonaa euroa (vuonna 2015: 108 miljoonaa euroa) ja tuonti Vietnamista 217 miljoonaa euroa (vuonna 2015: 205 miljoonaa euroa). Vietnamissa toimii eri tavoin edustettuina noin 120 suomalaista yritystä. Suomen tärkeimmät vientituotteet ovat koneet, laitteet, kuljetusvälineet ja erilaiset metsäalan tuotteet.

 

Tärkeimmät tuontituotteet Vietnamista puolestaan ovat 

  • jalkineet,
  • vaatteet ja vaatetustarvikkeet,
  • huonekalut,
  • kahvi,
  • tee ja
  • mausteet.

 

Merkittävimmät Suomesta Vietnamiin tehdyt suorat tuotantoon kohdistuvat investoinnit ovat Huhtamäki-yhtiön Ho Chi Minh Cityn lähelle vuonna 2004 perustama pakkaustehdas ja Nokian kesäkuussa 2013 Hanoin lähellä Bac Ninh’in maakunnassa toimintansa aloittanut kännykkätehdas. Huhtamäen investointi oli 20 miljoonaa euroa ja Nokian investointi 302 miljoonaa dollaria. Matkapuhelintehdas on nykyään Microsoftin omistuksessa.

 

Team Finland Vietnam edistää suomalaisten intressejä ja kauppaa sekä myös kehitysyhteistyövaroin vietnamilaista kauppaa.

 

Suomen ulkomaankaupan edistämiskeskuksella Finprolla on toimisto Ho Chi Minh Cityssä.

Kulttuurisuhteet

Suomen ja Vietnamin välisiä kulttuurisuhteita edistää esimerkiksi suomalainen Vietnam-seura. Myös Suomen suurlähetystö Hanoissa pyrkii edistämään maiden välisiä kulttuurisuhteita muun muassa orkesteri-, taidenäyttely ja teatterivierailuin. 

 

Esimerkkejä kulttuuriyhteistyöstä ovat suomalaisen Dominante-kuoron esiintyminen Hanoissa keväällä 2011 sekä diplomaattisuhteiden 40-vuotisjuhlavuonna 2013 Vietnamia kiertänyt julistenäyttely. Suurlähetystö nimeää myös vuosittain Vietnamissa "Vuoden luovan henkilön". Vuonna 2013 luovaksi henkilöksi valittiin pitkään Vietnamissa asuneen suomalaisen kuvataiteilijan Maritta Nurmen ja vuonna 2014 Muumi-kirjoja vietnamiksi kääntäneet Vo Xuan Que ja Bui Viet Hoa.

 

Suomalaiset, suomen kieli

Vietnamissa asuu noin 100 suomalaista. Vietnamissa vierailee vuosittain yli 20 000 suomalaista ja määrä on noussut tasaisesti. Suurin osa suomalaisista matkailijoista vierailee eteläisessä Vietnamissa. Suomalaisturismi Vietnamiin on alhaisempi kuin turismi muista Pohjoismaista.

Sopimukset

Vietnamin ja Suomen väliset voimassa olevat sopimukset

Vierailut

Suomalaiset ja vietnamilaiset korkean tason edustajat vierailevat säännöllisesti toistensa luona. Nämä vierailut tarjoavat mahdollisuuden keskustella lukuisista aiheista. Kehitysyhteistyön, ulkomaankaupan ja taloudellisten investointien lisäksi keskustelua käydään muun muassa ihmisoikeuksista, hyvän hallinnon periaatteista ja oikeusvaltion kehittämisestä. Suomi osallistuu keskusteluun näistä aiheista myös EU:n ja Vietnamin tapaamisissa.

                                                              

Marraskuussa 2017 työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Petri Peltonen vieraili Vietnamissa vesi- ja energiasektoreita edustavan yritysdelegaation kanssa. Maaliskuussa 2017 maassa vieraili opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen. Maaliskuussa 2016 ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka vieraili Vietnamissa yritysdelegaation kanssa, jonka jäsenet edustivat koulutuksen, cleantechin sekä ICT-alojen yrityksiä. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori vieraili Vietnamissa 2014 ja kehitysministeri Heidi Hautala tammikuussa 2013 yritysdelegaatioiden kanssa. Samana keväänä myös eduskunnan tarkastusvaliokunta vieraili Vietnamissa.

 

Vietnamissa ovat viime vuosina vierailleet myös työministeri Anni Sinnemäki (2010), pääministeri Matti Vanhanen (2009), sekä presidentti Tarja Halonen (2008). Korkean tason vierailujen lisäksi Suomen ja Vietnamin ulkoministeriöiden edustajat keskustelevat säännöllisesti muun muassa maiden poliittisista suhteista ja kehitysyhteistyöstä.

 

Vietnamin varapresidentti Dang Thi Ngoc Thinh vieraili Suomessa lokakuussa 2017 ja opetusministeri Phung Xuan Nhan vetämä delegaatio elokuussa 2017.  Vietnamin varapääministeri Hoang Trung Hai vieraili Suomessa 2014 ja lisäksi Vietnamista on tehty lukuisia varaministeritason vierailuja. Presidentti Nguyễn Minh Triết vieraili Suomessa keväällä 2010. Suomessa ovat vierailleet viime vuosina myös useat Vietnamin parlamentin valiokunnat.

Historia

Diplomaattisuhteet

Suomi hallitus teki päätöksen Vietnamin Demokraattisen Tasavallan eli Pohjois-Vietnamin tunnustamisesta 28. joulukuuta vuonna 1972. Suomi ja Vietnamin Demokraattinen Tasavalta julkistivat kommunikean diplomaattisuhteiden solmimisesta 25. tammikuuta vuonna 1973, kaksi päivää ennen Vietnamin tulevaisuutta koskeneiden Pariisin rauhanneuvottelujen päättymistä. Vietnamista tuli Suomen kehitysyhteistyön pitkäaikainen yhteistyömaa vuonna 1973.

 

Suomi perusti suurlähetystön Hanoihin vuonna 1974. Suomi kuuluu muiden Pohjoismaiden ohella Vietnamin vanhimpiin kehitysyhteistyökumppaneihin.   

Suomen Hanoin suurlähetystön edustustopäälliköt

 

  • Veli Helenius, suurlähettiläs (Peking) 1973–1974
  • Unto Tanskanen, suurlähettiläs 1974–1977
  • Mauri Eggert, suurlähettiläs 1977–1980
  • Unto Korhonen, suurlähettiläs 1980–1983
  • Esko Lipponen, suurlähettiläs 1983–1986
  • Eero Saarikoski, suurlähettiläs 1986–1987
  • Elisabeth Tigerstedt-Tähtelä, suurlähettiläs 1988–1989
  • Esko Lipponen, suurlähettiläs 1990–1991
  • Kai Granholm, suurlähettiläs 1991–1996
  • Juha Puromies, suurlähettiläs 1996–2001
  • Kari Alanko, suurlähettiläs 2002–2007
  • Pekka Hyvönen, suurlähettiläs 2007–2011
  • Kimmo Lähdevirta, suurlähettiläs 2011-2015
  • Ilkka-Pekka Similä, suurlähettiläs 2015-2017
  • Kari Kahiluoto, suurlähettiläs 2017-

 

 

Muuta

Kehitysyhteistyö

Vietnam on vuodesta 1973 ollut yksi Suomen kahdenvälisistä pitkäaikaisista kumppanimaista. OECD:n tilastojen mukaan Suomen julkinen kehitysapu Vietnamille 1973–2015 on ollut yhteensä noin 470 miljoonaa euroa.

 

Suomen kehitysyhteistyön portfolio on elänyt Vietnamin kehitystarpeiden mukana. 1970-luvun infrastruktuurihankkeista ensimmäinen oli Pha Rungin telakka, joka on edelleen tärkeä työllistäjä. Hanoissa ja Haiphongissa vanhempi sukupolvi muistaa Suomen puhtaasta vedestä, joka toi mukanaan terveyttä. Köyhyyden vähentäminen nousi yhteistyön päätavoitteeksi 1980-luvulla maaseudun kehittämishankkeiden myötä. Hankkeissa onnistuttiin muun muassa parantamaan maaseudun infrastruktuuria ja monipuolistamaan elinkeinorakennetta.

 

Metsäsektorin yhteistyö alkoi 1990-luvulla. Metsähankkeissa on korostettu muun muassa kestävää metsätaloutta ja metsien merkitystä elinkeinona. Suomen nykyisen kehitysyhteistyöohjelman sisältö muotoutui vuoden 2008 jälkeen vastauksena Vietnamin nopeaan kehitykseen kohti alemman keskitulotason maata. Tähän liittyen kahdenvälisenä hankkeena käynnistyi innovaatiokumppanuusohjelma vuonna 2009. Innovaatiokumppanuushankkeen toinen vaihe käynnistyi vuonna 2014.

 

Suomen ja Vietnamin suhteet ovat parhaillaan transitiovaiheessa ja Suomi siirtyy alemman keskitulotason maaksi nousseen Vietnamin kanssa kehitysyhteistyöstä kaupallistaloudelliseen yhteistyöhön. Suomen kehitysyhteisohjelma on parin viime vuoden aikana käynyt läpi rakennemuutoksen, jossa lähtökohtana oli kahdenvälisen kehitysyhteistyön tarpeen vähentyminen vuoden 2012 jälkeen.

 

Suomen kehitysyhteistyön painopiste on suunnattu Vietnamin keskitulomaahaasteisiin liittyviin teemoihin, jotka nousevat esille Vietnamin omassa kehitysstrategiassa ja -suunnitelmassa. Yhteistyömme Vietnamissa keskittyy kahteen pääsektoriin: 1) ilmastonmuutos ja ympäristö sekä 2) tietoyhteiskunta ja tietotalous. Yhteistyö tukee näin ollen Suomen kehityspoliittisen ohjelman painopisteistä etenkin osallistavan ja työllistävän vihreän talouden kehitystä sekä luonnonvarojen kestävää hallintaa ja ympäristönsuojelua. Tietoyhteiskuntakehityksessä korostuvat ihmisoikeusnäkökulmasta mm. yhteiskunnan avoimuuden ja kansalaisten tiedonsaannin tärkeys.

TulostaLähetä

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Hanoi

Päivitetty 24.8.2018

© Suomen suurlähetystö, Hanoi | Tietoa palvelusta | Yhteystiedot